Ko … caloriimo muulngo saggitorde-huumnunde (encyclopédie) Fulfulde kaaleteeɗo oo e dow tuugnaade e firde konnguɗi wolla saggitorde-huumnunde farayse wolla engele. Ɗemngal so jogorii maayde, njanngirtee ko ɗemngal jananal. Pulaar ina jogii kunnguɗi mum gon’duɗi e loowdi, ko ɗiin poti firteede e ɗemngal ngal (fulfulde) kono wonaa wiyde ina fira konnguɗi farayse e pulaar haaɗa ɗoon.

E miijo am, foti waɗeede ko:

1) doggol kala konngol Fulfulde e mbaylaandi mum fof (répertoire)

2) konngol heen fof faamaamuya mum yaltinee e fulfulde laaɓnde (hono ngol wiyetee maasina, fuuta tooro wolla mo jaloŋ, ekn) e hol no ngol huutortee..

3) Ko ndeen deftere haani muuleede; ko ndeen foti won’de tuugnorde men. E ndiin mbaadi, miɗo luutndii muulde deftere firo konngol e konngol farayse-fulfulde so wonaa tawa ɗee golle ina mbaɗaa, sabu ndeke njogorɗen ko haalde farayse e sawtawol Fulfulde kono en njogoraani haalde Fulfulde nde e hoore mum (ina luggiɗi sabu paamen neɗɗo ina haala pulaar e sawtawol kono tawa haali ko farayse hono no neɗɗo haalirta farayse nih, kono tawa ko pulaar haali.

[irp posts= »4873″ name= »Fii saggitorde Fulfulde – Arab e Arab – Fulfulde »]

Yeru: so a wiyi: « pour qu’on dise que le chacal a dérangé le troupeaux.. », wonaa farayse kaalɗaa kono ko pulaar haɗaani noon ko konnguɗi farayse kuutorɗaa.

Yeru goɗɗo, so a wiyi: (hocceere jibinii doomburu), ko konnguɗi fulfulde kono ko farayse kaalɗa: (« la montagne a accouché d’une souris »).

Njaafo-ɗon noon, mi njanngaani no feewi, ko miijo am tan ndokkumi e dow needi e udditaare. Mi salminii onon kala, mi ñaagiima nde Geno hokkata gooto e mum fof sago mum aduna e laakara.

 

Umaar Tokosel Ba