Fewndo Neene Rahmatullahi Telikoo en, hari ɓe newnantaa rewɓe ɓen janngugol haa muutoo / toowa, ko juulirɗi ɗin tan ɓe janngaynoo. kono kanko Rahmatullahi Telikoo o inni / wi’i: « So laakara gooto fof lanndete feere, o janngay », ɗuum waɗi o suuɗitii o janngi haa o muutii, o himmiri kadi jimi / gimɗi, oon tuma, to Fuuta Jaloo, jimi ɗin haalaynoo ko no Lislaam ñiiɓira, wano jimi Ceerno Jaawo Pellel e Ceerno Peti Leeluma, e annduɓe woɗɓe.

Nde Rahmatullahi Telikoo janngunoo haa toowi, o wii ombo / himo faalaa wallifaade jimi, seernaaɓe / cernaaɓe ɓen haawaa honno o yimirta o janngaani?! Tawi ɓe anndaa, oon tuma ko annduɓe mawɓe tan waɗannoo wano ɗiin jimi, ndeen ɓe jali mo ɓe pottini mo /dirtini mo; sabu ɓe sikkude so debbo tawaama takko maɓɓe haray diina bonii!

[irp posts= »794″ name= »Jannde – So ɗemngal men tabitay, ko maa ngal yuɓɓondira »]

Ɗuum waɗi ɓe wii mo: « astafurullaay wonu toon »! kono Rahmatullahi Telikoo jokki haa winndi jimol: « Majjaaɗo Alla gaynaali« ! O jonni mawɓe ɓen, tawi eɓe waɗi batu / tummbondiral, ɓe haawaa ɓe lamndii: « ko aan winndi ɗum? » O jaabii: « hii hin, ko miin », ndeen woni ko ɓe (n)jaɓani mo, o waɗti winndude omo tawee batuuji maɓɓe. O woniri noon haa ñande goo o winndi jimol o wi’i: « mbo teddinaani sonnaajo (debbo) o naatay yiite”! nde ɓe yii ɗum ɓe mettini heen, ɓe wi’i ko ɗum tigi wonndoo min yiɗaa, ndeen ɓe raɗii mo ɓe hulɓini mo, ɓe hawki (werlii) ɗereeji makko ɗin, ɓe wili mo, ɓe wi’i ko feetuɗo (kaangaaɗo – jinnaaɗo) kono ɓaawo ɗuum o yiitaa.

Feññini yiiti fii Rahmatullahi Telikoo ko Alfaa  Ibrahiima Soh (Alla yurme mbo yaafoo) nde o winndi e ɗemngal faranse « la femme la vache la foi » (Debbo e Nagge e Fiɓnde), o henndorii (heɓiri) ɗereeji Rahmatullahi Telikoo ko to IFAN (l’institut fondamental de l’Afrique Noir) to Dakar, o waɗi ɗi e deftere makko, oon tuma yimɓe ɓee anndi fii oo sonnaajo tedduɗo.

[irp posts= »4952″ name= »Kawral e yumma Salamatou Sow, Rabat 2017-09-27″]

Kanko Rahmatullahi Telikoo  o winnduno no dewgal sellirta, ko honno debbo haani darorde haa dewgal mum sella hisa, anndi ɗuum na feewndii jooni, sukaaɓe rewɓe hannde na haani ne’ireede diine e pine men ɗe, sabu so debbo ne’aama leñol ngol fow ne’otoo feewa.

Manndinen wonde e hitaande 1979 nden, winndanɗe makko ɗen tawano e faggo ballafuyee pinal ngo lagine weeɓitunoo ka koolol winndereyŋke ɗiɗaɓol (Festival Mondial Noir et Africain des Arts et de la Culture « FESTAC ’77 »), yuɓɓanoogol Lagos e Kaduna, hakkunde 15 Siilo (Sanwiye) e 12 Colite (Fabraa’iru) 1977.