Banndiraaɓe tedduɓe, miɗen senndoda e mon ngal kumpital iwrungal lesdi senegaal. Ko teddungal he mon, suudu batirdu (parlement) ndun senegaal naadii ɗemɗe men ɗen ka poroguraamu maɓɓe.
Ndee fewjoore ko ɓaawo kawral dillere farankofonii (le sommet de l’Organisation internationale de la Francophonie) Dakaar woni ko eɓɓanaa.

Naatugol ɗemɗe men ɗen ka batirdu senegaal waɗtidaama e firo hakkunde haalaaji ɗin ; ɗum waɗi Dakaaru e talaata on hanki 2 Deesaambur 2014.
Tippude e humptiiɓe ɓen, « ko ɓuri heewude e diptee (député) en ka batirdu senegaal ɗigginaa faransiire nden », ko ɗum waɗi so tawii ɓe yaananaa (newnanaa) yewtugol e ɗemɗe lesdi ndin ngam faamondial newoo ka batirdu.
Ɗemɗe suɓaaɗe ɗen naadaa e batirdu senegaal ndun, ko ɗe jeeɗiɗi : Ɗen woni Wolof, e Julaa, e Maninka, e Pulaar, e Seereer, wondude e Soninke.

 

Moodi Mustaphaa Nays, hooreejo batirdu senegaal ndun, maandinno holli « ɗum hollaa wonde faransiire nden wowletaake”, o dallinori heen yewtugol makko e faransee on nden ñannde.
Kañum Moodi Mustafaa holli fahin « ɗemɗe lesdi ndin ko duttorgal (base) finaa-tawaa men on ado ɗemngal faransee ngal, e nder heen, faransiire nden ɓiɗtotaako yeeso ɗemɗe men ɗen, ɗum kadi haanaa ɓiɗtude ɗemɗe men ɗen
En anndintinay tun wonde ndee eɓɓoore firo ka suudu batirdu senegaal, fawike-ɓe 450 000 Oroo, hawri 300 miliyon CFA, e nafaqqa « Union européenne ».