Banndiraaɓe tedduɓe, Jangooɓe Teddungal, Miɗen neldi en ɗoo miijooji kummaluuɓe men daraniiɓe ɓamtal pulaaku e finaa-tawaaji mun. Ɗin miijooji ko ko eggaa e dinngiral « Jamaa Tabital » ngal; hiɓe yewtaynoo fii no ɗemngal fulfulde yuɓɓondirirta, tawa ɓiɓɓe leñol ngol fof nanondiray gelondira (faamondira). Ɗemngal ngal janngee ngal jannginee. E hino les ɗoo ko men suutani on kon e yewtere nden:

Alla rokkii leñol fulɓe ɗemngal guurngal, worɓe e rewɓe hakkilɓe, yoŋtaaɓe, annduɓe; rokkii ɓe kadi ñeeñal, pinal e ɗemngal guurngal, gaɗungal, juɓɓungal, cañingal, ngal yimɓe wowlooɓe ɗum fof paamondirta e mum, kanngal fof e wonde sukawal to bannge binndol. ɗemngal Alla yeɗi fulɓe ngal, O yeɗaani hono maggal hay leñol gootal.

Ndeen noon wadde tawde ɗum ɗoo fof ina jogaa, hol ko addaŋta yimɓe maggol dogde ngol? JAABAWOL NGOL KO: Engol hiiɗa ɓiɓɓe maggol, seyfita ɗumen, haɗa ɓe lakkitaade e wellitaade, ko aldaa e tuugnaade nii e diine Lislaam mo mbiyaten eɗen ngoongɗini oo. Sabu Lislaam nde ari, teski ɗum, tawi ko ɗum rafi renndo, woni e uddude boli naatirɗi e majjum, yaajtini boli jaltirɗi e majjum…

Aamadu tijjaan kan.

 

Ñannde fof eɗen nana goongaaji kesi e kiiɗɗɗi, miin mi aamataa mi haaɓataa wiide Ɗemngal waawataa wuurde ɓaawo ngal wonira e mbaadiiji tati:

1-ngal nanee: Naneede ɗemngal woni ngal haalee e kala nokkuuli, nder galleeji, luumooji, rajooji, teleeji …

2-ngal yi’ee: Yi’eede ɗemngal woni ngal winndee ngal jaŋngee e defte, e jaayndeeji, e alluuje laawi e nokkuuji njulaangu… tawa yiitere na yana heen.

3-ngal tinee: Tineede ngal fawii ko e ɗiɗi jawtuɗi ɗii, sabu si ngal haalaama ngal yi’aama maa ngal naat e hakkillaaji e ɓerɗe ngal fuɗa haa ngal waɗa cate leƴƴi goɗɗi paama ngal teddina ngal. Alaa fof potɗo daranaade ɗemngal si wonaa joomum en, ndeen woɗɓe tawta ɗum heen.

[irp posts= »1669″ name= »Waɗde gaaci men ɗin ka jaaynirɗe fulɓe : miijooji mawɓe men »]

Heewɓe na ngullitoo wonde fulɓe ko tooñaaɓe e nokkeeli keewɗi, ɗuum na woodi, kono hoko ittata ɗum? Alaa ko waawata ittude ɗum so wonaa kamɓe tigi, sabu fulɓe mbii « rawaandu si fofaani ŋuuraani laaci mum yaɓɓee » wonaa jebbilaade (jaɓde ko waɗaa) tan, ko maa haɓtaare waɗee, haɓtaare na wonira e mbaadiiji keewɗi, ngannden wiide « mi accidii ma e Alla » ko baawaaɗo (poolaaɗo) heewi wiide noon, kono wiide « mi accanii ma sabu Alla » ko baawɗo (poolɗo) wi’ata noon.
Yo Geno Bajjo wonan en ballo pooma, on njaaraama.

M. Abdou BA. Keer/Misra

E miijam, en mbaawaa wiide eɗen ɓamta ɗemngal tawo en kaaldaani (haaldaali). Kulhule ɗe njogiɗen e waasde men faamondirde ko huunde nde fotaani. Yimɓe ɓe kaaldaani mbawaa faamondirde. Ɗemɗe gonɗe e aduna ɗe fof ene calti (Arabeere, Engeleere, Farayseere, ekn…) kono ɗum haɗaana Kebeknaajo so hawrii e Siwisnaajo ene kaalde Fareyseere. Konguɗi ne ceerta, lelngo ne seerta kono ɗum haɗaataa loowdi ndi wonde ngooti. Ɗum non kala nde mbawɗen wostondirde miijooji e ɗemgal, ɗum ko huunde sembinoore demgal ngal. Caaɗli ko ɓuri heen heewde njuppata ko e maayo, ɗum waɗi ene hasi so a rewi e caaɗngol tan ma a yaŋtu e maayo.

Tiɗnoɗen mbaasen hulde faamondirde, so kaaldigal alaa, paamondiral alaa. Kalden kala kongol walla lelngo ngol gooto en men faamani, yo naamndo. Ɗemgal waawaa woodde tawa caltol Fuuta Tooro yaŋtaani e ɗi Masina (won wiyooɓe Fuuta Masina), Fuuta Jaloŋ, pilfule ɗe Burkina, Ganaa, Kamerun, Niiser, Niiseria, Suda, Cad, e ko hoddi e leyɗeele ɗo pulaar haleetee.

[irp posts= »507″ name= »Miijo: Ko pullo hannde haani waɗde »]

Daranaade ɗemgal min firtaani salaade ɗemɗe goɗɗe sabu neɗɗo kala ɗemgal ngal waawi naftorto tan. Tubakooɓe so ngarii e men (leyɗeele Afrik) ene njanga ɗemɗe men, eɓe ngandi wonde eɓe mbaawi faamondireede tawo ɓe kaali tan ko ɗemɗe maɓɓe. Kono eɗe keɓi goonga ko won e pine, kadi gande ɓe keɓata ɗum en tan ko so ɓe ‘ɓoornii ma’ wutte ngonka men.

Yiɗde hoore mum wonaa añde bandum. So a wonaani goɗɗo tinataama.
Yo jam e kisal won e ɓiɓɓe Aadama.

WANE Mohamÿffffe9doune