En puɗɗoriima Innde Geno Jom baawɗe e kattanɗe oo, en njuulii e Nulaaɗo men laaɓɗo labaaɗo oo. So ɗuum ɓennii, sikke alaa ko weltaare huuri en, taarii en e kala bannge haa ina ɗeɓa tonngude ɗemngal men e waawde feññin’de ko ruuyata e ndeer aayirde men ndee koo e miijooji, pirooji ko fiɓii haa ŋeeri e ndeer ɓernde.Tawi ndeen fiɓnde gooŋɗunde ko nde Geno tŋgdi en, jiiɓiri ɗum ɓakkere, soomi ɗum e mittere, muuliri ɗum mollere, mahi heen mahre; ndeen wonti memtinaari nguurndi, ndiin ne laatii ɓinnde, ndeen hawri e ndeer ranngo neeni laaɓngo malaango, wonti hettere, ndeen laatii husere, O tagani ndeen ƴiye ɗe O suuɗdiri teew, O wuurniri ƴiiƴam!

Ndeen fiɓnde firtotaako so wonaa ñalnde pirtii-mi e ndee sahre fenaande, nootoyaade naamnal Geno jogori mi naamnaade woni:’Holi ko mbaɗan-ɗaa ngaal ɗemngal tottuno-maa-mi e aduna’?

Ko ndeen fiɓnde addani mi weltaade e ngal jokkondiral e oo miñiraaɗo basorɗo, hono ceerno Tafsiiru Balde.Sikke alaa so teew fof waynoo kono heeñere noddantaake ko soppata!So yonto fulɓe fof hannde heɓtuno hol ko firti leñol e daronaade leñol hono oo suko kelɗuɗo labaaɗo hanki men weltoto, janngo men jala faarnoo.

Lowre Misiide Bamtaare ko ɓesnoore fiɓnde tiiɗnde e ɓernde makko, miijooji jultuɗi he aayirde makko. Heddii ko mbaɗten e makko hakkille, mballen mo, ngam ko o ballo leñol. Anndude huunde ina foti adaade e gooŋɗin’de ɗum e daronaade ɗum. Tafsiiru ina anndi ko firti leñol, ko ɗuum semmbini sellini darnde makko.

[irp posts= »3311″ name= »Lamndo: Kawral Misiide nden e Rajoo Renndo »]

Ko heewi e fulɓe ina horii anndude holko firti pulaagu walla pulaargu? Ko ɗuum nii teppi leñol men hannde, addani añɓe men hoynude en e woynude en to Moritani, Kameruun, Gine Konakiri, Gine Bisaawo, Burkina Faso, Nijeriya he nokkuuji goɗɗi e ndeer afrik.

Fulɓe ko fuɗɗodiiɓe e Dewal Geno gila e Aadama, pullo mawɗo oo. Kadi teddungal fulɓe ndañi e Diine ngal alaa ɗo ndañi hono mum.Nde tawnoo si a wiyii pinal tan hanti gasii, ngam addii kala ko neɗɗo fagginoo he miijooji, genɗi e kuwtorɗe.Ɗuum fof noon saawi ɗum ko ɗemngal.Waɗde kala ɓamtoowo ɗemngal mum ko pinɗo, kala nuskoowo ɗemngal mum ko puuyɗo.

Eɗen toroo Geno yoo finɓe ɓen ɓuru ɗuuɗude e fuuyɓe ɓe, mbele enen poola tato bonnooɓe leñol ɓee:’ Janngi faamaani, faami janngaani e janngaani faamaani’.

E oo aduna dilloowo, dogoowo jaawɗo mo fadataa duudoowo, aduna waylaare, aduna ganndal, karallaagal e mbaylaandi.To neɗɗo yottii ɗo ɓuri woɗɗude, fenti ko meeɗaano yiyeede, aduna cuppitagol yoolinooɓe e joolagol doolnunooɓe.Ina haani kala ɓiyi leñol pinɗo girñitanoo dartonaade leñol mum; ngam ko e hare goodal wonaa, ko foolde tan heddoo walla fooleede momtoo.So mi hulaano mi wiyat so fulɓe mbaylaani ngonka mumen hannde kaa momtaare maɓɓe, hay so ɓe ƴarlaaki, ma ɓe cooyno ɗum ina dooki.

Mi joofnira torogol Geno yoo rokku en karal ɓerɗe e faamde kala mo jiidu-ɗaa ɗemngal ko onon njiidi leñol.Yettoode, innde, hinnde, ngaddiin maa hoɗannde fof wonaa leñol.Yoo Geno rokku en yiɗde leñol men mbele mbaawen yiɗde aduna oo fof, sibu mo yiɗaa hoyre mum so wiyii ina yiɗa goɗɗo oon semtii.

Abuu Bakri Njom (Giɗo leñol)